Lassi J Pensikkala Ecuador Etelä-Amerikka

Jopa Saksankin ohi – suomalaisen ja kreikkalaisen työn tuottavuus

  • Kriittinen ihminen epäilee myös omaa näkökantaansa
    Kriittinen ihminen epäilee myös omaa näkökantaansa

Talouselämän ykkösuutisiin 9.9.2016 kuuluva artikkeli kirjoittaa muun muassa: 

"Hallitus on huolissaan suomalaisen työn huonosta tuottavuudesta, mutta todellisuudessa suomalainen työ pärjää tuottavuusvertailussa erinomaisesti. Suomi päihittää tuottavuusvertailussa jopa Saksan ja Ruotsin, puhumattakaan euroalueen keskiarvosta, kun vertaillaan työn tuottavuutta tehtyä työtuntia kohden eli bruttokansantuote per tehty työtunti.

Tieto ilmenee Mandatum Lifen ekonomistien koostamasta OECD-tilastosta. Sen mukaan Suomi on päihittänyt muut jo vuodesta 2011 lähtien ja ollut sitä ennenkin, jo viimeiset kymmenen vuotta."

Hieraisitko silmiäsi kahteen kertaan? Samassa nk. tuottavuusvertailussa Kreikka oli numero ykkönen vuosina 2005-2010. Vieläkö jaksat uskoa, että kyseessä on tuottavuusvertailu vai joku muu tilastointi?

Ainakin tässä vaiheessa olisi Talouselämän taloustoimittajan kellot pitäneet soida. Annetaan anteeksi, että hän ei osannut kääntää "Development of productivity" suomeksi tuottavuuden kehityksenä vaan tuottavuutena. Hänen olisi kuitenkin pitänyt käyriä tutkiessaan törmätä Kreikan sijaan EU:n "tuottavimpana" maana ja lukea kaikki uudestaan ennenkuin julkaisee artikkelin, joka on erittäin hallituskriittinen. Asian vakavaksi saa tosiasia, että hän tulkitsee aivan väärin tilaston ja käyttää sitä poliittisena aseena. Voiko Talouselämä talousalan ja kansantalouden lehtenä sallia tällaisia ei-asiantuntijakirjoituksia? Miksi näitä ei kontrolloida? 

Tuottavuuden kehityksellä ja tuottavuudella instrumentteina on valovuosien ero. Kun kreikkalainen tekee kaksi tuolia päivässä ja seuraavana vuonna kolme on tuottavuuden kehitys 50% kun samaan aikaan saksalaisen tuottavuuden kehitys on 5%, koska hän valmistaa 10.000 ja seuraavana vuonna 500 enemmän. Tuottavuudessa saksalainen luonnollisesti on kreikkalaista edellä. Sitä tuskin edes taloustoimittajalle tarvitsee selventää. Mitä mieltä olette? Onko artikkelissa sattunut vain käsitysvirhe, käyttääkö lehti tällaisia julkaisuja tarkoituksella poliittisena instrumenttina ja miten paljon media edesauttaa nk. populismia?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän lassipensikkala kuva
Lassi J Pensikkala

Talouselämän artikkeli löytyy netistä otsikolla Jopa Saksankin ohi – suomalaisen työn tuottavuudesta paljastuu yllätys.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Vanha sanonta siitä, että on vale, emävale ja tilasto ei sinällään pidä paikkaansa, mutta paikkansa pitää, että tilastoja voidaan todellakin tulkita virheellisesti. Ennen kaikkea silloin, kun verrataan prosentuaalisia kasvulukuja.

Vaikeinta näyttää olevan ymmärrys harvinaisten tapahtumien tilastojen tulkinnassa ja niihin liittyvissä prosenttiheilahteluissa. Kun ihmiset ovat tottuneet erilaisiin kansantalouden tilastoihin, joissa materiaali tilaston pohjana on runsas, niin vääjäämättä päädytään pieniin prosnettivaihteluihin.

Sen sijaan jos puhutaan vaikkapa liikenneonnettomuuksien kehityksestä, on yleistä tehdä aivan vääriä johtopäätöksiä. Kuolonkolarit kun ovat Suomessa nykyään niin äärimmäisen harvinaisia liikennesuoritteeseen nähden, että kymmenenkin prosentin kasvu tai väheneminen vuositasolla ei kerro juuri mitään muuta kuin sattumaa.

Jukka Laine

Ehkä toimittaja on tehnyt ''duunia'' sen enempää ajattelematta sisältöä. Hyvä ja tärkeä huomio teiltä. Sitä miettii myös median rahoitusta ja mitä vastinetta ainakin ilmaisuutisilla voi saada.

Itse olen kyseistä julkaisua kehunut kannanotoista yleensä. Kyseenalaistetaan asioita mikä tuntuu olevan harvinaista suomalaisessa mediassa ainakin yhden totuuden politiikassa.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tätä samaa olen kritisoinut jo vuosi sitten. On kummallista, etteivät ekonomistit ja tilastoijat halua kertoa absoluuttisia arvoja vaan tuottavat indeksitilastoja, joissa jonkin ajankohdan arvot on tarkoitushakuisesti merkitty 100:ksi vieläpä siten, että eri maiden erilaiset arvot skaalataan täksi samaksi 100:ksi. Lisäksi usein tarkastellaan vain muutoksia tähän vertailuarvoon nähden. Tällä tavalla on saatu aikaan esimerkiksi tulos, että meidän tuottavuutemme olisi muka 15 % huonompi kuin Saksan, vaikka todellisuudessa olemme suunnilleen tasoissa. Meidän tuottavuutemme oli vain 10 vuotta sitten paljon parempi kuin Saksan ja tuottavuutemme muutos on ollut 10 % kun se Saksassa on samana aikana 25%.

Pekka Pylkkönen

Saksan bkt per asukas (PPP) on noin 15% korkeampi kuin Suomen. Työllisyysaste on noin 7% korkeampi (ei siis %-yksikkö). Tällä perusteella työn tuottavuudessa on kyllä Saksan hyväksi melkoinen ero. Vaikka työllisyydestä ei edes olisi kiinnostunut.

Toimituksen poiminnat